Simpukka Vierailta poluilta muisti huomionosoituksella. Kiitos kauniista sanoistasi! Oikeaan osoitteeseen tuli Sinulle tämä eteen päin jakamasi tunnustus.

Vallaton mummeli leppeässä blogissaan on hyvästä sydämestään pannut kiertämään saamansa tunnustuksen. Olen ihaillut Vallattoman taitoa verkostoitua, rytmittää teemojaan ja kuvittaa hauskasti blogiaan. Kiitos tunnustuksesta!

Sydänterveisiä puolestaan voisin jatkaa eteen päin teille kaikille, joiden blogista olen saanut voimaa, iloa ja uusia ajatuksia. Tänään haluan muistaa erityisesti Mehtäsielua, jonka sydämessä on surun kipua.  

Tästähän sopii kiittää Vilukissiä, jolla on antelias sydän ja huumori hallussa! Tosin ’fabulous’ on melko monimerkityksinen, vaihtoehtoja riittää…

Lastu haastoi esittelemään jotain blogia.

Heti tuli mieleeni pikantti blogi, johon olen viehättynyt. Jos haluat jotain tavanomaisesta miellyttävällä tavalla poikkeavaa, pistäydy Haavettaren maailmassa. Saatat päästä herkullisiin ruokakesteihin, kaupunkikierrokselle, kasvihuoneen kukkia ihailemaan tai matkalle saareen. Toisinaan tarina on surullista, toisinaan ryöpsähtelee iloa. Haavetar jakaa löytöjään lukemistaan kirjoista ja kirjoittaa itse hersyvää ajatuspuroa, joka poreilee, kuplii ja polveilee  kevyesti läpikuultavan raikkaana. Haavetarta et löydä blogilistalta, mutta linkki johtaa perille ja luvan esittelyyn olen kysynyt.

Tämä on blogiesittelyhaaste. Esittele yksi valitsemasi blogi lukijoillesi. Kerro millaisia ajatuksia esittelemäsi blogi sinussa herättää. Suosittele blogia jollekin lukijaryhmälle, esimerkiksi miehille, naisille, rakastuneille tai vaikka purjehtimisesta kiinnostuneille. Linkitä kyseiseen blogiin ja haasta toisia jos haluat. Älä haasta esittelemäsi blogin kirjoittajaa, äläkä esittele sinut haastaneen kirjoittajan blogia.

Mieluusti jatkaisin haastetta, en vain oikein pysy perässä ketä on jo haastettu. Oletko esitellyt jo jonkun, Mehtäsielu?  

   


 

 

Tästä huomionosoituksesta lähtee sydämellinen kiitos Vilukissille, joka lämpimällä pohjalaishuumorillaan ilahduttaa lukijoitaan. Voisinpa lähettää sydämelliset terveiset saman tien eteen päin kaikille muillekin blogiystäville. Tänään erityisesti näille, jotka luovat iloa teksteillään ja kuvillaan, antavat uusia ajatuksia arjen mausteeksi ja jakavat elämänviisauttaan

*

 

Taide ? elämän maku ja nautinto, arjen vastavoima. Olen kiitollinen ja arvostava yleisö teatterin katsomossa, museoissa ja näyttelyissä, konserteissa ja kulttuuritapahtumissa, onnellisen ja taitavan kokin ravintolassa tai omassa nojatuolissa television tai kirjan ääressä.
Taivas – maan asukkaan näköpiirin yllä kaartuva mittaamaton avaruus, kiehtova maailma aurinkokuntineen, kuineen, tähtineen ja planeettoineen. Taivas on minulle myös näkymättömän symboli, sielunkodin vertauskuva. 
Teehetki ? lempeä, kynttilävaloinen yhdessäolo koti-iltana, kun sade valuu ikkunaa, takassa on tuli ja puhutaan pienesti elämästä.  
 Tie – kulkijan ystävä maisemassa, olen aina utelias näkemään mitä seuraavan mutkan takana on. Tie – elämän metaforana; lähtöjä, vaellusta, paluuta. 
Tontut – lapsuuteni satumaan kansaa, mielikuviin yhä helposti kutsuttavissa.  Sadunkertojamummelin höpsötysmaailman iloiset asukkaat, jotka putkahtavat yllättäen esiin, kun pikkuisia kuulijoita on paikalla.
Totuus – kiehtova, mahdoton, ylevä, karu, lahjomaton, joskus raaka. En väsy mietiskelemään totuuden olemusta. 
 Tuutulaulut ? hiljaa hyräiltäviä, pehmeitä ja unisesti keinahtelevia lauluja; vanhan mummon laulut pojantyttärelle ja äidin omalle tytölleen, tyttären laulut pojilleen ja uutukaismummelin laulut lapsenlapselle…
 Tupasvilla ? liittyy mielessäni kauniiseen suomaisemaan. Muistuttaa talvesta kesällä ja valostaa pilvisen päivän. Meidän pohjoinen pumpulimme!
 Tyttö – olin lapsuusperheeni ainoa tyttö ja pitkään isä, äiti ja veli kutsuivat minua vain Tytöksi. Se tuntui hyvin erityiseltä. Tytöstä kasvoi nainen, joka haluaa säilyttää sisäisen tyttöytensä, hilpeän huolettomuuden ja herttaisen naurun. Luulenpa, että pienen pojanpojan Mummelina sisäinen tyttöyteni nousee uuteen kukoistukseen.
 Tätienergia ? suvussamme on ollut huipputätejä, joiden persoonallisuus on vaikuttanut minuun kasvuvuosina ja tuonut erilaisia näkökulmia menneisyyden sekä nykyisen elämänmenon tarkasteluun. Haa, itsekin olen täti aikuisille veljenpojille. Tätienergiset ovat huumorintajuisia ja rohkeita, yllättäviä ja suurpiirteisiä. 
   *
Tähän kirjainmeemiin kutsui minut Maaretta. Blogiystävistäni useimmat lienevät jo osallistuneet. Jos joku kaipaa haastetta, voisi yrittää vaikkapa Y-tarinaa.
  

 

Tunnustustimantin tarjosi kuvablogistaan poimittavaksi Liisa. Kiitos.

Haasteella houkutti Sananjalka, jonka omista kurkistuksista löytyi mm. riemastuttavan hauska savonmurrejuttu.

perhe;  Talkoot

ystävyys; Ilontilkkuja

rakkaus; Toisena adventtina

minä itse; 

mitä muuta tahansa;

Meemin lienee laatinut joku perhekeskeinen ihminen, ei silti, jokaisella toki jonkinlainen lapsuusperhe ainakin taustalla on.

Aiheista linkit menneisiin vuodatuksiin ja niin voi uudempikin blogituttava tutustua kirjoittajaan. Haastetta kaipaaville!  

 

”Kolmas huone on aika, paikka ja elämänvaihe”, tiivistys on blogiesittelystäni. Elämänvaiheeseen liittyvät varmaan useimmat kirjoitukseni, joissa myös aika- ja ikämietteet seilaavat ristiin rastiin. Mutta paikka?

Ensin oli tyhjä huone. Se on kodissamme hiukan erillään, ovi käy suoraan eteisestä. Huone jäi tyhjäksi, kun Kuopus keräsi armeijasta kotiuduttuaan tavaransa ja muutti kolmen kaverinsa kanssa kommuuniin syntymäkaupunkiinsa aikaa sitten.

Tyhjä huone humisi muistoja, tunteita, odotusta, mahdollisuuksia. Istuin monena iltana lattialla ikävöimässä ja siunaamassa lasta, joka oli itselleen oikeaan aikaan irrottautunut perheestä omaan elämäänsä. Lähtevän lapsen riemu, äidin haikeus.

Sitten huoneeseen hankittiin uusi sänky yövieraita varten. Toinen rakenteli virtapiireistä ja muista oudoista osasista keskusyksikön, yhdisti muutamalla piuhalla siihen näppäimistön, pallohiiren, näytön sekä räpelsi koneeseen toivomani ohjelmat.

Löytyi nurkkaan mitoitettu kirjoittelupöytä siihen sopivine tuoleineen konettani varten. Viereen hankittiin kaksi osaa kirjahyllyä, jotka täyttyivät heti huoneisiin kasaantuneista kirjoista. Pöydälle ilmaantui työvalo, pienet kaiuttimet, tulostin.

Nurkkapöydän vasemmalla puolella näen ikkunasta pihan orapihlaja-aidan takana naapuritalon, sen keltaiseksi maalatun, jonka edessä oli vanha omenapuu. Naapuri rakentaa kaunista kiveystä talonsa edustalle. Talo on Viksu-koiran koti.

Huoneen oikealla seinällä on ystävän Japanissa maalaama akvarelli ja tulostimen yläpuolella Martta Wendelin-kalenterin paikka. Selkäni taakse jäävät Elina Luukasen grafiikka Kierreportaat sekä Kiinasta tuotu maisemataulupari.

Kirjoituspöydällä ajelehtii papereita, lehtileikkeitä, kirja. Pyhän Nikolaoksen ikonikuvan edessä palaa tuikku lasimaljassa. Pöydällä on aina myös pari korttia ystäviltä: nyt punamekkoinen tyttö sekä kevätsävyinen, jossa on sisällä Anna-Mari Kaskisen runo

”Ruohonkorren laulua / tänään ymmärrän. / Kuinka tuuli täyttää voi / aamuhämärän, / kuinka alla varpujen / sykkii elämää / pieneen hentoon perhoseen, / valonsäde jää.”

 

 

Jos on etsittävä neljää joukosta, otoksen rajaaminen ei ilman muuta ole helppoa, huomaan. Elämä pursuu..

*Neljä työtä, joita olen elämäni aikana tehnyt

Tähän voisi luetella napin ompelusta ja leipomisesta, lypsämisestä ja traktorinajamisesta lähtien lukemattomia puuhia, joiden osaamista kaikkitaitoinen äitini katsoi tytön tarvitsevan naisenelämässään. (Ensin mainittuja taitoja olenkin myöhemmin tarvinnut, jälkimmäisiä en.)

Aikuisena olen ollut lapsiperheessä piikana lyhyen aikaa, sairaanhoitajana kirurgisella osastolla, kotiäitinä ja diakoniatyössä kahdessa seurakunnassa. Siinäpä onnellisen eläkeläisen urakehitys.

*Neljä paikkaa, joissa olen asunut

Eteläkarjalainen syntymäpitäjä ja kaupunki, pääkaupunki (15 vuotta) sekä pikkukaupunki pääkaupunkiseudulla (vuodesta 1979)

*Neljä tv-ohjelmaa, joita tykkään katsella

Tässä on tungosta: ajankohtais- ja keskusteluohjelmat kiinnostavat, brittisarjoja, laadukkaita elokuvia ja kotimaista tv-draamaa katson mielelläni. ’Iirottelusta’ tykkään!

*Neljä paikkaa, joissa olen ollut lomalla

Vaikkapa Venetsia, Rooma, Arles, Lissabon – tai Beijing, Jerusalem, Agios Nikolaos, Kerkyra – tai Andalusia, Madeira, Gomera, Teneriffa – tai..

*Neljä Internet-sivua, joilla käyn päivittäin

Ihan joka päivä en käy netissä, muutamia blogeja seurailen kuitenkin melko säännöllisesti sekä etsin tarvitessani tietoa eri sivustoilta.

*Neljä lempiruokaani

kasvissosekeitto (nam); lammasruuat (namitinam); sieni-juustomunakas (namnam); ruispuolukkapuuro (nam :)

*Missä haluaisin olla juuri nyt

Tuulisena syyspäivänä meren äärellä vaikkapa Suomenlinnassa. Luonnon voimaa!  

(*Haaste meemiin löytyi Kiteitä-blogista, jota mm. seuraan.)