PB056655

Joulukranssilla on sama pyöreä muoto kuin sormuksella: ikuisuuden vertauskuva. Jokainen joulu voi olla erilainen, mutta ikuisen häivähdys siinä aina silti on. Me näemme vaivaa luodaksemme koristeluin ja kynttilöin tunnelmaa, mutta lopulta oikea joulu syntyy sydämen puheesta sydämelle.

Kiitos joulu, että tulet taas ja muistutat meitä tästä ikuisesta ilosanomasta: Jeesus tullut on!

PB056654

Joulussa on kaikki sadun ihanat ainekset, kauneus, iloinen yllätys, hyvä tahto, rakkaus, onnellinen loppu ja ’sen pituinen se’.

Annetaan niille mahdollisuus!

 

PB056633

 Silmät ihmisten on usein niin kuin tähdet sammuneet. 

Jos sä parin yhdenkin saat tuikkimaan, niin ihmeen teet.

Joulumieli lailla lumipallon laita pyörimään,

niin se kasvaa kasvamistaan ja vie huolet mennessään.

Joulumieli on se kieli, jota kaikki ymmärtää.

Joulumieli, joulumieli, siitä tunne lämmin jää.

Joulumieli on se kieli, kaunein kieli maailman.

Joulumieli, joulumieli, sydämeeni saavuthan.

*

(Jorma Toiviainen)

PC056720

Kerro mulle mitä joulu on, mikä on sen viesti ajaton. Kerro miksi sitä vietetään, miksi valot loistaa, jotka kaupungilla nään. *On vain aavistus, se mielen hiljentää, sydän sulaa kyyneliin ja hiljaa jää.

Kerro miksi lahjat annetaan, laulut tutut taasen lauletaan. Miksi mieli niistä herkistyy? Mikä on perimmäinen syy? *On vain aavistus…

Kerro miksi tunnet sinä myöskin sen, vaikka olet epäuskoinen. Miksi sinuakin joulu koskettaa? Miksi kuitenkaan et rauhaa saa? *On vain aavistus…

*

(Jukka Kuoppamäen inspiraatiosta)

PB056638

Tontun olisi jo aika herätä toimittamaan lahjapakettia perille, aattoon ei ole enää viikkoakaan, enkeli huolehtii. Mutta tonttu on väsynyt, hän nukkuu ja näkee unta enkeliystävästä. Lahjapaketti on varattu enkelille, vaikka tämä ei sitä tiedä eikä huomaa, kun se on repussa, kannon takana. Koko pitkän ja pimeän syksyn enkeli on pitänyt huolta, että tonttu herää aamuisin ajoissa lähtemään kouluun. Tonttu on arvannut sen, vaikka enkeli ei ole koskaan näyttäytynyt, joskus vain on salaperäinen punainen sulka pudonnut pielukselle. Tontuilla on touhunsa, työnsä ja leikkinsä, kuten ihmisen lapsilla, mutta myös enkelinsä, joka heitä suojelee.

 

PB056664

Jos katselee joulun kuvastoa värisilmällä, punainen on ehdoton suosikki. Lapset on puettu punaiseen, joulun satukansa on punanuttuista, joulupukki ja tontut huiskivat punaisissa hiippalakeissa, porokin on punakuonoinen. Punaiset joulutähdet ja tulppaanit hehkuvat kotia koristaen. Kynttilät ja punakylkiset omenat pöydillä, kuusessa punaiset joulunkellot. Pihapuissa istuvat punatulkut. Ilon värihän se on, siitä vielä ihan oma sävynsä, joka on nimetty joulunpunaiseksi. Vain uskonnollisessa perinnekuvastossa punaista ei näy, seimen lasta ei kapaloitu punaiseen, eivätkä enkelit lentele punaisissa, vaikka tuovatkin ilosanomaa paimenille.

Joulunpunaisessa ei ole mitään poliittista, pelkkää iloista joulun odotusta!

PC056717

Lapsuudessani metsän eläimiin liittyviä satuja luettiin kotona ja koulussa. Saduissa eläimillä oli inhimillisiä luonteenpiirteitä ja niille tapahtui samanlaisia asioita kuin ihmisillekin. Niihin oli helppo samaistua ja samalla voi käsitellä pelkojaan, sympatian ja antipatian tunteitaan leikin varjolla. Vasta aikuisena tv:n luontodokumenttien myötä on päästy seuraamaan eläimen todellisuutta sen omassa ympäristössä.

Joulukorttitaiteessa eläinhahmot tuovat samoja tunteita pintaan kuin lapsuuden saduissa. Myös pehmolelujen markkinointi perustuu paljolti vanhojen eläinsatujen hahmoihin.

PC056719

Yksi sympaattisimmista pikkulinnuistamme on varpunen. Sitä luonnehditaan usein sanoin tavallinen, arkinen ja harmaa. Pihassa varpuset ovat vilkkaita ja touhukkaita ja tulevat hyvin keskenään toimeen. Laulullaan ne eivät hurmaa, mutta seurustellessaan pensasaidassa tai pihapuissa, ne sipisevät ja hilisevät hauskasti.

Varpunen on niitä harvoja lintuja, joista on olemassa joululaulu. Suomalaiskansalliseen tapaan sekä sävel että laulun tarina ovat surumieliset, siitäkö johtunee, että laulu on yksi suosikeista joulusta toiseen. Topeliuksen alkuperäiset, ruotsinkieliset sanat ovat suomennosta vivahteikkaammat. Jäätynyt järven aalto odottaa kevättuulia; pienen pirtin portailla seisova tyttö seisoo vihreällä ovella ja riemuiten tytön luo lentävä varpunen lentää iloisin siivin.

PB056635

Ellei pidä varaansa, joulun odotuksesta saattaa alkaa kehkeytyä jouluhössö. Mistä se tulee? Mitä kaikkea pitää vielä ehtiä ja miksi? Onko joulu suoritus? Mitä yritän todistaa ja kenelle? Voiko pysähtyä ihan vain hetkeen kelaamatta koko ajan mielessään jotain muistettavien ja ehdittävien listaa. Minulle on käynyt niin, että piti hankkia vielä sitä ja tätä ja tuotakin joulupöytään. Ja kun väki kokoontui pöydän ääreen, ilo yhdessäolosta ravitsi niin, että jääkaapista löytyi jälkeen päin sitä ja tätä ja tuotakin, jota en muistanut nostaa tarjolle. Oli jo kaikkea yllin kyllin. Todistan, että on myös mahdollista oppia unohtamaan semmoinen perinneaskar kuin joulusiivous. Ihan tavallinen viikonloppusiivous riittää mainiosti tänä jouluna kun aatto on maanantai.

Hössöttämätöntä joulua!

PB056636

Jokaisella on mielimusiikkinsa, myös jouluaiheisena. Radio soi näihin aikoihin monessa kodissa taustalla solistisia, kuoroversioita sekä instrumentaalisovituksia joululauluista. On raskasta ja kevyttä, modernia ja perinteistä, hilpeää ja harrasta.

Olimme sunnuntaina Musiikkitalossa The New York Voice’n joulukonsertissa. Rehevä ja ilmaisuvoimainen ensemble-laulu pianistin, basistin ja rumpalin taustoittamana oli huikean täyteläistä musiikkia. Pitkään yhdessä laulanut jazz-kvartetti on hioutunut äänellisesti ja musiikilliselta ilmaisultaan huippuunsa. Sen kertoi soinnullisesti vaativa säestyksetön sovitus Jouluyö juhlayö -laulusta, joka päättyi täydelliseen, hiljaisena kimaltavaan unisonosäkeeseen.

Olen niitä, joille joulun tärkein elementti on joululaulut lasten kanssa laulettuna ja tuttujen melodioiden variaatiot kuunneltuina. Sointuisaa joulua kaikille!