Kävelin pitemmän tavallisista metsälenkeistäni. Sauvat olivat mukana, mutta hitaammin matka eteni kuin syksyllä vielä ja pari kertaa istuin penkillä tasaamassa hengitystä. Puolenpäivän tietämissä metsälenkille menijää vastaan tulee usein irrallaan juoksevia koiria, joiden emäntä lampsii perässä ystävättären kanssa juoruten. Koira menee aina edellä, se on koiran luonto. Onneksi pidän koirista, mutta olen vähän varuillani silti. Eläimen puolesta voi toki olla iloinen, että se voi hetken juosta vapaana, vaikka kaupungin järjestyssäännöt eivät sallikaan. Vastuuhan on ihmisen.

Toukokuinen metsä on varsinainen seikkailu. Osuin kevätesikkoesiintymään, jota en ole aikaisemmin havainnut, kun se ei ole ihan polun varressa. Metsä on tulvillaan valkovuokkoja, siellä täällä myös sinivuokkoryppäitä. Pajun pörrökissat hehkuvat siitepölystä kultaisina. Pysähdyin juttelemaan mustarastaalle polulla, kun se katseli ja kuunteli siinä metrin päässä pää kallellaan. Peipposparia saatoin seurata myös ihan läheltä penkillä istuskellessani. Sepelkyyhky pöyhi varvikossa, mitä lie löytänyt. Metsä soi lintujen laulua, ja auringon kehrä kuumotti niin.

 

  • Kauniisti kuvaat keväistä metsäretkeä.

    En pidä irrallaan kulkevista koirista, vaikka omistajat vakuuttelevatkin aina, että se on kiltti.
    Itse en uskaltaisi ottaa vastuuta koiran käyttäytymisestä.

    Kommentin jätti Seita · tiistai5pm 8. toukokuu31pm @ 16:06

  • Pääkaupunkiseudulta jäin kaipaamaan niitä ihania valkovuokkometsiä. Muutenkin niillä seuduilla on keväällä ja alkukesästä paljon kukkivaa kauneutta. Täällä pohjoisempana on karumpaa. Ei ole vuokkojakaan. Sinä välität hienosti niitä näkymiä minullekin!

    Kommentin jätti Annikki · keskiviikko5am 9. toukokuu31am @ 11:00

  • Seita,
    onneksi kiltin koiran tunnistaa myös hännän liikkeestä. Meillä oli aikoinaan cockerspanieli, joka oli hiukan arvaamaton juoksuaikana. En olisi lähtenyt sen kanssa lenkille ilman remmiä.

    Annikki,
    Kullakin vyöhykkeellä on omat vuodenaikansa ja niiden herkkyys, kauneus. Käyn aina tutkimassa Seita-blogia, jossa on upeita luontokuvia ja -havaintoja pohjoisista korpimaisemista, joihin en enää itse uskaltaisi.

    Kommentin jätti Ellinoora · torstai5am 10. toukokuu31am @ 11:15