Pitkästä aikaa olimme lauantaina leffakerhon näytöksessä, jossa nyt nähtiin viiden tähden leffa Barry Jenkinsin Moonlight. Elokuvan teho perustuu taitaviin mustiin näyttelijöihin ja kuvaa vaikuttavasti huumeriippuvaisen äidin koulussa kiusatun pojan, Chironin, kasvukamppailua enemmän tai vähemmän oman onnensa nojassa. Pojan tueksi osuu aikuinen mies Juan ja hänen vaimonsa Therese, jotka osaavat avata sulkeutuneen pojan mielen lukkoja. Kohtaus, jossa Juan vie pojan rannalle ja opettaa uimaan, on huikea. Kiusaamiskohtaukset ovat katsojalle raastavia, mutta selittävät hetkeä, jolloin murrosikäinen poika vihdoin nousee kostamaan kärsimyksensä. Elokuva on kertomus nuoren pojan maskuliinisuuden ja seksuaalisuuden heräämisestä. Loppukohtauksen vahva lataus herättää kysymyksiä, onko kovuuden ja lihaksilla panssaroidun miehen taustalla usein kiusattu ja hellyyttä vaille jäänyt pieni poika, jolla ei ollut tukea silloin, kun hän oli avuttomimmillaan.  – Jos pidit Ang Leen Brokeback Mountainista, Todd Haynesin Carolista tai Richard Linklaterin Boyhoodista, pitäisit Moonlightistakin.