PC226154

joulukukan syvänlämpimät värit antavat sykettä kalpeaan talvipäivään. iloitsen kapeasta auringonviirusta ja yöllä sataneesta ohuesta lumesta, jossa kiteet nyt hetken kimaltavat heijastellen valoa harmaaseen kaamokseen. miten ihminen väsyykään alituiseen paksuun ja tihkuiseen pilvitäkkiin tammikuun taivaalla. on poimittava valonsäteet, värien loimu ja elämän syke, että jaksaa. muistettava, ettei mikään pimeä ole pohjaton eikä yö loputon. ja että yössäänkin jumalanlapsi on turvassa.