Runot

Harri Hertell    Maisema ennen sadetta        Sammakko 2016

Vein kirjoituskoneen ulos mökistä / mutta maisema ei tänään halua / puhuttavan siitä.

Kahvi kuivuu kuppiin / maisemaksi / jossa yksinäiset vuoret. // Haluaisin vaeltaa siellä.

Hertellin neljäs runokirja, pieniä elämänmuutosrunoja. Kuvaa kesää ja syksyä saaressa, tyttären isäksi tuloa.  – Tykästyin näihin vähäeleisiin, elämää täysiin runoihin. Runontekijä osaa taidon kuvata asioita pienesti ja hiljaisin äänenpainoin, sanoa paljon muutamalla rivillä.   

*

Psykologia

Saara Kinnunen, Isän kaipuu Perussanoma Oy 2016 ;  Isovanhemmuuden aika  Kirjapaja 2014

Sosiaalipsykologi Saara Kinnunen on palkittu Suomen Tietokirjailijoiden palkinnolla 2010. Hän on erityisesti uskonnollisten piirien arvostama elämäntaito-oppaiden kirjoittaja, kouluttaja ja perheneuvoja. Isän kaipuu valottaa isäsuhteen merkitystä lapsen kehitykselle, oman isyyden mallina ja voimavarana. Teos käsittelee myös traumaattisen isäsuhteen kokemusten korjaamista terapiassa.  – Sujuva ja ammattitaitoisesti laadittu tietokirja, vahvasti hengellisessä viitekehyksessä.

Isovanhemmuuden aika on sekä kirjailijan oman että perheneuvojana saadun kokemuksen ja asialähtöisen pohdiskelun antoisa yhdistelmä. Viiden lapsen äitinä ja kymmenen lapsenlapsen isoäitinä Saara Kinnusella on tarjottavana tuoreita ja käytännöllisiä ohjeita sukupolvien väliseen vuorovaikutukseen.  – Koska itsekin olen tässä elämäntilanteessa, sain monta hyvää näkökulmaa ja käytännön vinkkiä miten suhteet hoituisivat hyvin. Tarpeellinen ja viisas kirja – joka ’nostaa rimaa’ isovanhemmuutta opetellessa.  

*

Muut

C.S. Lewis, Kasvoista kasvoihin –Tarina rakkaudesta suom. Kirsi Nisula Kirjapaja 2013

Narnian tarinoista ja Paholaisen kirjeopistosta parhaiten tunnettu professori Lewis kertoo vanhan Eros ja Psyyke -myytin tässä uutena versiona. Teosta pidetään sekä uskontotieteellisenä puheenvuorona että kaunokirjallisena tuotteena, kummassakin mielessä vahvana.  – Lewisin tarina ihmisistä ja jumalista on mielenkiintoinen uustulkinta kreikkalaismyytistä ja tarjoaa vertailukohtia kristinuskon jumalakäsitykseen.

*

Kirsti Ellilä        Arpapeliä         Karisto 2016

Ellilä on tunnettu varsin tuotteliaana ja erityisesti lasten- ja nuorten kirjoistaan palkittuna kirjailijana. Arpapeliä on aikuisromaani, jossa lukijaa johdatellaan kevyesti mukaansa tempaavalla otteella pohtimaan syvästi inhimillisiä eettisiä kysymyksiä elämän arvoista ja humaanista elämänasenteesta. ”Kirsti Ellilän uutuus on hauska ja viisas romaani elämän tärkeimmistä asioista ja tiestä niiden luo.”  – Kirjailijalla on ihan oma paikkansa ja äänensä kirjallisuuden monenkirjavassa kentässä, jossa syviä arvoja pohdiskelevaa tekstiä ei osata tuottaa eikä riittävästi arvostaa. Kirjailija omaa taidon kutsua lukija mukaan ja saada sekä viihtymään että katsomaan elämää silmät ja sydän auki ilman otsaryppyjä. Kiitos, että kirjoitat näin, Kirsti, tämä aika tarvitsee tekstejäsi!

*

Satu Koskimies       Hurmion tyttäret      Tammi 2009

Luin tämän kirjan kohta sen ilmestyttyä ja kerroin lukunurkkauksessani sen herättämiä muistoja ja tunnelmia. Joihinkin kirjoihin vain haluaa palata myöhemmin, lukea toisenlaisena aikana uudelleen. Runoilijain Elina Vaaran ja Katri Valan päiväkirjamerkintöihin ja muuhun autenttiseen aineistoon perustuva fiktiivinen teos antaa hyvän kuvan aikansa sivistyneistön, Tulenkantajaryhmän syntyvaiheista.  – Jossain mielessä tunnistan itseni ja oman nuoruuteni näiden tulisieluisten runoilijoiden elämäntunnoissa.

*

Riitta Jalonen Kirkkaus           Tammi 2016

Kirkkaus on Jalosen kahdestoista romaani. Kirjailija avaa jälkisanoissa pitkää prosessia, jonka tämän kirjan kirjoittaminen on vaatinut. Romaani kertoo uusiseelantilaisen kirjailijan Janet Framen elämästä, joka on romaanin inspiraation lähteenä. ”Kun kirjoitin ensimmäisen kohtauksen, tiesin, että Janet Framesta liikkeelle lähtenyt kirja syntyy omalla painollaan niin kuin se olisi istutettu etukäteen sisälleni. Olen kokenut saman ennenkin, nyt kokemus oli väkevä… Romaania tehdessäni koin katselevani peiliin, josta heijastui kaksi ihmistä lähes sulautuneena toisiinsa”, kirjoittaa Jalonen. On ilmeistä, että Frame oli poikkeusyksilö, jonka kohtalo oli traaginen. Jalonen onnistuu fiktiivisessä romaanissaan niin hyvin, että lukijan on vaikea muistaa, että tätä ei ole kirjoittanut Frame itse. Jalosen kerronnan tyylissä Framen lapsuus ja myöhemmät vaiheet liukuvat toisiinsa saumattomasti pitkin matkaa. Tyyli palvelee upeasti Framen rajatilaisen persoonan kuvausta.  – Kirkkaus on väkevä lukuelämys, huikaisevan kaunis ja koskettava tarina. Jalosen romaani on ehdottomasti ilmestymisvuotensa suomalaisen romaanikirjallisuuden huippua.

*

Hanna Hauru   Jääkansi   LIKE 2016

Hauru on -78 syntynyt oululainen kirjailija ja kirjoittamisen ohjaaja, jolta on julkaistu seitsemän lyhytproosateosta. Jääkansi on 117-sivuinen pienoisromaani, jonka luvut ja välispiikit ovat usein vain vajaan sivun tai aukeaman mittaisia, sanasto niukka ja vähäverinen. Jääkansi on äärimmäisen ankea sotienjälkeisen ajan tarina tytöstä, jonka kotiolot eivät juuri karummat voisi olla. Voidakseni sanoa jotain yleistä Haurun omasta tyylistä, pitäisi lukea muitakin teoksia.  – Tarina koettelee lukijan sietokyvyn rajoja tunnetasolla, mutta aiheeseen sopiva minimalistinen kerrontatyyli herättää kiinnostuksen taitavuudellaan.

*

Hanna Wegelius     Alma!          WSOY 2016

Tulipa vastaan vaihteeksi kehuttu kirja, joka jätti lukijan ymmälleen: mitä tästä pitäisi ajatella. Ihan tavallinen kun opus ei ole. Esittelytekstissä puhutaan ’rihmastomaisesta, moniaalle kurkottavasta romaanista’. Se on tietysti hienommin sanottu kuin sinne tänne hyppelehtivä ja poukkoileva, miltä se lukiessa tuntuu. Yhtä paljon kuin Almasta (Mahler) romaani puhuu Ainosta (?) ja hänen ryöppyävistä ajatuksistaan, ihmisgalleriassa vilahtavat myös lakimiesnainen ja nuori rakastaja Abdi. Romaanin keskiössä ovat tavallaan miehet, Ainon sekä Alman ja lakimiesnaisen satunnaiset kumppanit, joita riittää. Romaani on ehditty jo palkitakin ja miksi ei olisikaan.  – Parasta on Wegeliuksen omintakeisen rikas, monivivahteinen ja ryöpsähtelevä kieli. Kirjailijalla on oma ääni, ja se on palkinnon väärti.

***