Ei tuu aika pitkäksi Pisssismummolassa, kun yritämmä löytää juuri sen mustan puikulan, jolla mitäki apparaattia saisi säädettyä. Lienee tullut valiteltua täällä aiemminkin aiheesta, mutta se oli kolme kapulaa sitten se. Juuei, eivät ole nämät vähenemään päin, pikemminki päin vastoin. P.Mummo yrittää panna kapulaa rattaisiin, mutta ei auta mikään. P.Mummo pelkää, että kapulat ovat muodostaneet perheitä keskenään ja lisääntyvät kuin citykanit stadin puistoissa.

Poikakaveri siis kävi taasen elisakaupassa. Ensin tuli sirpakasti muotoiltu somasti vilkkuva pikku vehje, jonka nimi kuuluu olevan kaapelimodeemi. Sen mukana tietenkin taas yksi upouusi kapula. P.Kaveri kävi vielä toisessakin kaupassa, josta tuli kotiin 25 metrin kieppi johtoa ja nupeja. Sitten seurasi viihtyisän näköistä pyllistelyä johtojen virittelypuuhassa, jonka tarkoitus oli kuulemma yhdistää talon tietokoneet ja televisio kimppaan.

Askarruksen välittömänä ja maailmaa avartavana seurauksena näkyy P.Mummon tietokoneelle ilmaantuneen valikko, josta voin tarkistaa televisio-ohjelmat ja katsella niitä, ohjelmoida tallennelistaa ja katsella tallenteita. Tämä kuulemma hoituu onneksi pallohiirellä. Mutta jos tahtoo katsoa tauluteeveestä tallenteen, pitää osua oikeeseen kapulaan ja osata painella oikeita nappuloita. Mummo arpoo ja painelee ja käy kolme kertaa kysymässä Poikakaverilta että mitäs nyt painetaan. Lopulta saa haluamansa näkymään ja huokaa alistuneen hohhoijaan.

Minkälaista olisi elämä ilman teknisesti huippuorientoitunutta Poikakaveria? Ainakin kymmenen kapulaa ja apparaattia köyhempää. Ja paljon muuta.